tiistai 28. helmikuuta 2017

old outfit of the day

Tänään haluan jakaa teille yhdet mun suosikkikuvista, mitä musta on ikinä otettu :) kuvat on siis about viime vuoden huhtikuulta, ja kuvauspaikkana toimi Rosendahlin ranta. Muistan, kuinka jäädyttiin ottaessamme näitä kuvia, koska huhtikuussa ilma oli vielä aika viileä. Aurinko paistoi kuitenkin mukavasti ja sain auringonlaskun taustalle joihinkin kuviin. Saatte tyytyä throwback kuviin, koska mun piti mennä tänään kuvailemaan Mikaelin kanssa, mutta heräsin vasta klo 17 iltapäivällä nukuttuani yli kellon ympäri...

Näitä otoksia on nähty jo moneen otteeseen ainakin mun instagramissa, mutta kerta kiellon päälle, näitä ei ole vielä nähty missään aiemmin :) kuvaus skillseistä kiitos jälleen kerran Aleksandralle.

lippis kaverin, nahkatakki Rosebullet (Spirit Store), t-paita Gina Tricot, ruutupaita second hand, farkut Carlings, kengät DC (Union Five)
sormukset & rannekoru H&M, kello Glitter, kaulakoru Swarovski


Tää kyseinen asu on niin mua, mutta vähän naurattaa, koska jos tämän näköisenä menee kesällä vaikka Rennolle tai Plazalle, ei paljon erotu joukosta. Onneksi skeittivaimoilu onkin yksi mun lempijutuista, joten ihan sama. Tuntuu että porukka on viime vuosina muutenkin ottanut kaikki skedemerkit haltuun, ja nykyään jokaisella perusmuijalla on Thrasherin hupparit sun muut (älä nyt vaan osta sellaista, jos et edes tiedä, mikä Thrasher alunperin on). Aika ärsyttävää, mutta minkäs teet. En mäkään surffaa ja silti rokkaan Asenne -vaimaria harva se päivä.

Huomasin myös, että mun on pakko ostaa uus kamera. Ihan täyttä pikselimössöä kaikki pimeämmässä valaistuksessa otetut kuvat. No, fiilistellään nyt sitä vanhan ajan meininkiä mikä noista tulee. Oispa kamerat halvempia, juoksisin Rajalaan vaikka heti ja ostaisin jonkun 4K blablabla vekottimen. Vois perustaa jonkun go fund me sivun kamerarahoille, haha.

Mitäs tykkäsitte asusta? :)

maanantai 27. helmikuuta 2017

epäsuosittu mielipide: Michael Kors

Tiedän, että mielipiteeni tulee varmasti jakamaan paljon ajatuksia suuntaan ja toiseen. Uskokaa mua, ei haittaa vaikka olisitkin täysin eri mieltä asiasta, koska pystyn näkemään kolikon kääntöpuolen. Haluan aina kunnioittaa muita ja muiden mielipiteitä parhaani mukaan. Pieni disclaimer vielä alkuun, että tämän postauksen ei ole missään tapauksessa tarkoitus lytätä kyseistä merkkiä, vaan tuoda ilmi fakta, jota en tiennyt aikaisemmin ja ihmetellä sitä. Varmasti tulen ostamaan kyseisen merkin tuotteita joskus, jos haluan. Tähän mennessä en ole ostanut.


Michael Kors Miranda Bucket vs. Mansur Gavriel Bucket Bag 

Olen itsekin ollut Michael Kors -”fani” jollain tasolla, ja pitänyt hänen designejaan yksinkertaisina, mutta ajattoman trendikkäinä. Merkiltä ainoa juttu, mistä en ole koskaan perustanut, on ne laatikkomaiset mustat peruslaukut. Joo, ne ovat varmasti käteviä ja sopivat jokaiseen asuun, mutta yhteen aikaan sellainen roikkui joka toisen teinin kainalossa koulun käytävillä. Lopulta ei tehnyt mieli edes harkita sellaisen ostamista. Itse en ole koskaan omistanut Michael Korsin tuotteita. Mun opiskelijabudjettini ei taivu niihin ainakaan Suomen hintakaavassa, vaikka luksusmerkeistä Kors onkin edullisimmasta päästä. 


Tälle ihailulle tulikin sitten ryminällä loppu, kun katsoin Charles B. Grossin YouTube-videoita. Bongasin myös hänen instagramistaan vertailukuvan Korsin laukuista. En tähän hätään löytänyt kyseistä kuvaa käsiini, mutta useat näistä postauksen esimerkeistä ovat täyttä plagiointia, ja ensimmäinen reaktioni olikin "Miten tämä on edes mahdollista?" :D 

On yleistä, että samat trendit toistetaan muotitalosta toiseen joka vuosi, ja tietyt trendit tekevät joka vuosi ”paluun”. Esimerkiksi keväisin kukkakuosi, pastellisävyt ja sinivalkoraita tuntuvat usein olevan kovaa huutoa, ja tasaisin väliajoin viininpunainen väri sekä konjakin sävyinen nahka tulevat uudestaan muotiin. Kosketin aihetta hieman postauksessani vuoden 2017 trendeistä.



Täytyy olla ainakin vähän tyhmä ja uhkarohkea, jos tekee näin törkeän suoria kopioita muiden merkkien suosituimmista laukkumalleista. Ihan ensimmäiset kuvat, joissa näkyvät LV:n klassikkolaukut (Neverfull ja Speedy), ovat mielestäni pahin moka ikinä. Kavahdan edelleen joka kerta, kun nään MK-version jommasta kummasta laukusta. Absurdia. Samoin Chanelin Classic Flap bagin (Chain Around mallin) designin varastaminen... etenkin kun ottaa huomioon sen, että Chanelin Classic Flap bagit ovat merkin arvostetuimpia laukkuja kautta aikojen, ja niiden jälleenmyyntiarvo nousee koko ajan.

C'mon... Rolex on kuitenkin kellojen kiistaton klassikko. Täytyy olla todella paljon pokkaa, että lähtee kopioimaan jotain niin ajatonta ja tunnettua. Ilmeisesti bisnesideana tämä on ollut hyvin kannattavaa. Ihmisenä Michael Kors on todella antelias ja tekee paljon hyvää, mutta on erittäin kyseenalaista takoa rahaa ja pysyä julkisuudessa toisten maineen – toisten suunnitteleman taiteen – avulla. (Kyllä, muoti on mulle taidetta, sanokaa mitä sanotte). 

Tiedän, että on olemassa myös muutamia trendejä, jotka Kors on tuonut takaisin ja joita muut muotitalot sekä edullisemmat vaateketjut ovat kopioineet innolla, lueteltakoon näihin ne aikaisemmin mainitut peruslaukut. En silti voinut olla tuntematta pientä kuvotusta, kun tajusin, että näin iso brändi/merkki ratsastaa muodin aallonharjalla plagioinnin voimalla. Olen aina ollut sitä mieltä, että toisten suoranainen kopiointi tekee ihmisistä tyhmän näköisiä, ihan kuin ei osaisi käyttää luovuttaan tai ajatella omilla aivoillaan. Jos me kaikki näyttäisimme samalta ja pukeutuisimme samalla tavalla, kuinka tylsää se olisikaan?



Tämä Célinen laukun kopio ei ole edes niin paha kuin monet muut, ja silti yhdennäköisyys on selvää.

On tärkeää muistaa, että maailma pyörii inspiraation voimalla, mutta kun kopioi jotain toiselta, kuuluu hyviin käytöstapoihin aina mainita inspiraation lähde. Remember to give credit! Toivottavasti lähteiden mainitsemisesta opetetaan kaikille viimeistään lukiossa tai ammattikoulussa. 

Muuten, tätä juttua kirjoittaessani tuli mieleen hauska tarina tyylin kopioimisesta. Olen pienestä pitäen ollut todella tarkka vaatteistani, ja muistan kun ala-asteella luokallani oleva tyttö kopioi useimmat asuni kokonaan. Jos kerroin hänelle ostaneeni uuden mekon paikasta x, hän saapui seuraavana päivänä kouluun sama mekko päällä. Jälkeenpäin ajateltuna se on melko imartelevaa, mutta silloin ketutti ja huolella. :D Lopulta olin sen verran fiksu, että lopetin vaatteideni ostopaikkojen kertomisen koulussa.

Pari vuotta sitten Roberto Cavalli syytti Michael Korsia plagioinnista. Mielestäni Kors ei koskaan kommentoinut kohua julkisesti.

Tämän tyyppisestä plagioinnista mulla on myös muutamia muita esimerkkejä, yhtenä vaikkapa Kylie Cosmetics / Vlada MUA -kohu. Kyse oli siitä, että Kylie Jenner tiimeineen jäljensi lähes suoraan yhden kuvan, missä kultasormiset ja -kyntiset kädet peittävät silmät ja huulilla on punaista huulipunaa. Aluksi Vladalle ja hänen yhteistyökumppaneilleen ei annettu ollenkaan krediittejä. Hetken asiaa kaiveltuani sain tietää, että kopioituja kuvia oli vielä lisää – osa siis ihan suoria kopioita, ei edes jäljennöksiä. 

Suorastaan törkeää toimintaa, ja vaikka Kylieta jonkun verran ihailenkin, tämän tapauksen myötä mulla meni maku hänen kosmetiikkalinjaansa. Sain joulun alla vihat niskoilleni, kun kritisoin Jeffree Staria, joten haluan teidän tietävän, että en vihaa Kylie Jenneriä millään muotoa, en vaan arvosta tai ymmärrä tällaista käytöstä.

Tässä vielä kuvat, joita oli kopioitu. (Yhtä en löytänyt, viimeisen kuvan huuletkin olivat siis suora kopio Vladamualta).

Tuotepakkausten design on jo mielestäni plagiointia
Vasemmalla Kylie Cosmetics, oikealla Vlada Haggertyn alkuperäinen luomus

Viimeiseksi vielä päivän polttava kysymys eli onko se multa pois, jos joku käyttää Michael Korsia? Ei todellakaan. Pidänkö Korsin tuotteita käyttävää vähemmän tyylikkäänä? Mahdollisesti. Tärkeintä on kuitenkin kantaa itsensä ylpeydellä, vaikka olisikin Kylien punaa huulilla ja peruskorssi kainalossa. Ei lisättävää, muuta kuin että kertokaa ihmeessä tiedättekö muista samanlaisista tapauksista? Voin sitten laittaa muutkin kuuluisat brändit boikottiin ja mustalle listalle (tuo oli sitten sarkasmia, jos joku ei vielä tajunnut). ;)

kuvat: täältätäältä, täältä, täältä ja täältä
meikkikuvat: 1, 2, 3 (alunperin instagramista @vladamua ja @kyliecosmetics)

P.S. Juomapeli: ota shotti joka kerta kun luet sanat "laukku", "Michael Kors", "merkki", "kopio", "klassikko" tai "ajaton". Olisin varmaan voinut lisätä listaan muutaman muunkin sanan, mutta näillä olet jo takuulla humalassa luettuasi postauksen loppuun asti.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

alelöytö: uudet lempparikengät

Tein muutama päivä sitten alelöydön H&M:ltä. Ajattelin tulla vinkkaamaan kengistä myös tänne, koska poistin nää ihanuudet kympillä. Sen voin sanoa, että kauhean pitkiä matkoja en lähtisi näillä kävelemään, koska käytin perjantaina kahdeksan minuutin matkaan vartin...

Anyway, kerrankin löysin kengät jotka istuu mulle kuin sukka jalkaan. 38 ei ole koskaan tuntunut näin sopivalta! Haha. Mun toinen jalka on pienempi ja toinen isompi, siksi mulla on aina ongelmia varsinkin korkkareiden kanssa ja joudun säätämään niihin ties mitä geelityynyjä.

burgundyheels burgundyheels4 burgundyheels1 burgundyheels2

Olisi varmaan pitänyt ottaa kuvat, ennen kuin likasin kenkien kärjet ja pohjat, mutta ei voi mitään. Oon niin pro bloggaaja, ettei mitään rajaa... siitä puheen ollen, ajattelin duunata postauksia kerralla enemmän valmiiksi ja pitää ensi viikolla postausviikon – eli maanantaista maanantaihin joka päivä uusi postaus! Tehtiin myös YouTube-video mun kaverin kanavalle, ja linkkaan sen tänne, kun se tulee ulos :)

Mitäs tykkääte, iskeekö teihin teräväkärkiset korkokengät?

maanantai 20. helmikuuta 2017

ystävänpäivä sinkkuna

...tapahtui viime viikolla, ja on sanonko mistä. Onneksi olin kavereiden ja uusien tuttujen ympäröimänä, kuten yleensäkin. Silloin kun ei mene niin kuin pitäisi, on hyvä olla seuraa – mieluiten mahdollisimman hullua sellaista, ei tule tylsää!

Oon nyt ollut yli puolitoista vuotta sinkkuna, ja pakko sanoa, että koskaan en ole tiennyt yhtä vahvasti mitä haluan elämältäni, itseltäni, tai ympäröiviltä ihmisiltä. Oon oppinut sen, että kaikkea ei tarvitse sietää ja ihmisistä, jotka kuluttaa omia voimia, on ihan ok päästää irti. Uskallan väittää, että se on yksi tärkeimmistä asioista, mitä olen pienen elämäni aikana oppinut. Nykyään kulutan paljon vähemmän aikaa muiden ihmisten mielipiteiden kelaamiseen ja keskityn siihen, mitä tykkään tehdä ja missä olen hyvä. Säästyy huomattavasti energiaa, kun pitää kuviot pienempinä ja mielen rennompana.


No, ystävänpäivä on nykyään jo Suomessakin aika amerikkalaistunut kaupallisuutensa puolesta, joten eipä sillä kai lopulta niin väliä. Mä en tarvitse keneltäkään kukkia tai suklaarasiaa tunteakseni itseni rakastetuksi tai hyväksytyksi. (Toki kukat ja suklaa on aina tervetulleita, haha). Mulle kuitenkin riittää halaus, kahvin keitto ja kunnon juttutuokio.

Kuvat on otettu joku aika sitten Näsinkalliolla, ja huomasin etten koskaan postaillut näitä blogin puolelle, vaikka ensimmäisessä postauksessa yksi otos näkyykin. Musta tuntuu, että valitsemani asu ei ole yhtään mua. Onhan se ihan jees mutta tosi perus ja tylsä, mun asuissani on yleensä joku pieni juju tai yksityiskohta, mihin huomio kiinnittyy. Tykkään näistä kuvista kuitenkin muuten sen verran, että halusin ne blogiin! Valokuvaajana toimi mun luottokuvaaja ja paras ystävä Aleksandra.

takki & farkut H&M, neule Gina Tricot, kengät Lumberjack

Asiasta kukkaruukkuun, tein tänään pätkiskakkua, ja mietin, että olisitteko kiinnostuneet ohjeesta? Vai tietääkö jo kaikki, miten se onnistuu parhaiten? On muuten todella nopea resepti, taikina itsessään valmistuu ehkä 10-15 minuutissa, kakku on uunissa 40min ja kuorrutuksen tekee parissa minuutissa. :)

lauantai 11. helmikuuta 2017

älä vaihda kaveria seurusteluun

Moikka! Tänään sekoitetaan ensimmäistä kertaa pakkaa ja otetaan esille mielestäni aika arka aihe, josta kovin moni ei ole julkisesti avannut suutaan. En ole koskaan, en siis ikinä, lukenut postausta joka olisi kirjoitettu tästä aiheesta – ja olen sentään lukenut paljon eri blogeja ja mielipidepostauksia. Sen pitemmittä puheitta, mennään asian ytimeen.

Oletteko huomanneet, että on olemassa niitä ihmisiä, jotka ovat seurassasi koko ajan puhelimella, mutta kun otat heihin yhteyttä, vastausta ei yhtäkkiä kuulukaan. Ne ihmiset ovat usein samoja tyyppejä, jotka eivät koskaan kutsu sua kahville, leffaan, muuten vaan käymään tai niin edespäin, vaan joudut itse olemaan se aloitteen tekevä osapuoli. Mietin tätä vähän aikaa sitten ja suorastaan ärsyynnyin asiasta mielessäni. Miksi se on aina niin, että mun pitää ottaa yhteyttä ja sittenkin sitä näkemistä vielä lykätään? En oo ikinä ollut sellainen ihminen, joka tuputtaa seuraansa toisille. Jos jollakulla on tärkeämpää tekemistä, niin sitten on – minkä mä sille voin? Tai jos jonkun käden jatkeeksi on kasvaimena liimaantunut iPhone kutonen, en ole kirurgi, joten en osaa sitä poistaa.


Uskon kyllä, että moni on vain yksinkertaisesti huono pitämään yhteyttä ja  se unohtuu muiden kiireiden ohella. Se ei kuitenkaan oo mun mielestä mikään kunnollinen syy. Jokaisella ihmisellä on jossain asiassa parannettavaa, ja valitettavasti aika usealla tässä jutussa. Jos on kiire ja ei ehdi vastata viesteihin, voi vaikka laittaa puhelimesta ajastimen parin tunnin päähän ja vastailla sitten. Mulle ennen valitettiin muutamaan otteeseen, että vastaan viesteihin liian pitkällä viiveellä, joten paransin tapani. Jos mä pystyn siihen, kyllä pystyy muutkin.

Oon aina vitsaillut, että oon itse välillä tosi huono pitämään yhteyttä kavereihini, mutta viime aikoina tuntuu että tilanne on kääntynyt toisinpäin, tai sitten näin ei ole koskaan ollutkaan. Onneksi on tietenkin kourallinen niitäkin, jotka ottavat muhun säännöllisesti yhteyttä, kyselevät kuulumisia ja pyytävät tekemään kivoja juttuja yhdessä. Arvostan sitä enemmän kuin tiedättekään. Ystävyys on aina kaksipuolinen yhteys, jonka ylläpitämiseen tarvitaan molempien osapuolten panostusta, siitä ei pääse mihinkään. Toisaalta tämän samaisen asian takia on tärkeää, että osaat itse olla oma paras kaverisi. Jos kuva peilissä ei miellytä, mutta joudut jatkuvasti olemaan yksin, se ei välttämättä ole paras mahdollinen kombo. Älkää ymmärtäkö mua väärin; en missään nimessä koe olevani yksinäinen tällä hetkellä. Siinä asiassa olen enemmän kuin onnekas.


Tästä postauksesta on pian tulossa liian pitkä, mutta heitetäänpä samaan syssyyn vähän lisää valitusta, nimittäin rumalla nimellä kutsuttuna ihmisistä jotka voi tunkea kategoriaan ”parisuhdeluuserit”. Joo, mä ymmärrän sen parisuhteen alkuhuuman kun ei haluaisi nähdä ketään muuta kuin sitä omaa kultaa, se ihminen menee kaiken edelle ja ootte liimattuina toisiinne kuin pöydän alle tarttunut purkka. Mutta entä kun tätä samaa kestää puoli vuotta, vuosi, kaksikin vuotta…? Ties kuinka kauan. Ystävän näkökulmasta se alkaa pikkuhiljaa tympimään, ei sille vaan voi mitään. Kaikissa asioissa alkuinnostuksen hiipuminen yleensä vaihtuu rutiiniin, tasoittuu edes hieman, jotain… Mutta kun niin ei käy, siitä muodostuu ongelma. Oletteko ikinä ajatelleet asiaa siltä kantilta? Ehkä se alkuhuuman tasoittuminen ei lopulta olekaan niin huono juttu, kunhan tietynlainen kipinä säilyy.


Monet ystävät olen myös hetkellisesti menettänyt tälle ilmiölle, ja voin myöntää että kun joskus itsekin olen seurustellut, monesti on kavereiden näkeminen jäänyt vähemmälle. Se on ihan luonnollista, eikä haittaa, uskokaa pois! On kuitenkin väärin ja vaarallista, jos seurustelukumppanista tulee sun koko elämä. Mitä, jos tuleekin ero, eikä niitä viisi vuotta suunnitteilla olleita häitä? Sitten ollaan suoraan sanoen kusessa, ja ehkä ne ystävätkään ei enää siinä vaiheessa oo sun ympärillä. Silloin kukaan ei välttämättä ole poimimassa kylppärin lattialta, kun itket menetettyä kumppaniasi. Mitäs sitten? Onneksi ainakin mun ystävät ovat olleet sen verran fiksuja, että kun kupla on poksahtanut, oon ollut avosylin ottamassa heitä vastaan. Ystävät on ne, jotka lopulta rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Parasta ikinä onkin se, kun ystävän seurustelukumppanin kanssa tulee hyvin toimeen!


Tiedän myös muutaman ihmisen, jotka seurustelevat aina. Siis aina. Suosittelen jokaiselle sinkkuna olemista, etenkin nuorena. Siinä oppii ihan uudella tasolla tuntemaan itsensä ja sen, millaisten ihmisten kanssa haluaa liikkua. Jos itseään katsoo sieltä samaisesta peilistä nirppanokka, voi olla, että muillekin näkyy sellainen. Kannattaisi siis heittää hetkeksi seurustelut narikan puolelle ja chillata. Olla, hengähtää. Omassa seurassa. Tutustua muutamaan uuteen ihmiseen, ehkä katua paria niistä mutta löytää yhden oikean, uuden, ihanan ystävän. Olla sellainen itsekin. Miltä se kuulostaa? Ei huonolta. Stressittömältäkö? No just niin. En halua myöskään millään tavalla tuomita seurustelua. Tiedän monta ihanaa, onnellista, tasapainoista, hauskaa pariskuntaa – he ovat juuri niitä, joiden kanssa pystyy hengaamaan vaikka sitten kolmantena pyöränä. 

Se, että molemmilla on suhteessa kuitenkin myös omaa aikaa, on älyttömän tärkeää. Voi kuulostaa turhalta saarnaukselta näin nuoren suusta, mutta onhan se sama kuvio nähty jo tuhansia kertoja, että kun on yhdessä 24/7, toisen naama alkaa kyllästyttämään. Vaikka kuinka rakastaisi. Olisikin mielenkiintoista kuulla, onko kellään ollut sellaista seurustelusuhdetta, jossa ollaan pitkään oltu erittäin tiiviisti yhdessä mutta yhtään riitaa ei ole syntynyt? Kertokaa. Jos on, niin kemiat täytyy olla juuri oikeilla leveleillä. Jotkut sanovat kuitenkin, että terveeseen parisuhteeseen kuuluu myös riitoja. Allekirjoitan sen, ja voin sanoa, että joskus myös ystävyyssuhteisiin. Ainakin niihin pitkäaikaisempiin. Kun riidoista selviää, ihmissuhteen pohja on entistä vankempi.

"If a friendship lasts longer than seven years, psychologists say it will last a lifetime..."



P.S. Älkää ottako tätä postausta niin kauhean vakavasti, kirjoitin tämän hieman pilke silmäkulmassa ja kärjistäen pointtejani :P


perjantai 10. helmikuuta 2017

trendikatsaus: talvi ja kevät 2017

Tässä mun suosikkitrendejä talvelle ja keväälle 2017. Nämä ovat mun poimintojani ja mielipiteitäni, niiden paikkaansa pitävyydestä voidaan keskustella kommenttiboksissa. ;) Tosin tein kyllä hieman taustatutkimusta tätä postausta varten...

SIROT LAUKUT
(mm. Furla, Hermés Birkinin minikokoiset versiot)
trendcollagepurses
Vihdoin! Jättilaukkujen aikakausi on lähestulkoon ohi. Olen vähän kahden vaiheilla merkkilaukkujen miniversioista, mutta esimerkiksi Furlan laukut ovat rakkautta.

TURKIKSET
(valkoiset ja vaaleat pastellisävyt, välillä esimerkiksi tummanvihreä) 
trendcollage
Itse en laittaisi ylleni aitoa turkista, koska raha ja eettiset syyt. Toivonkin, että aitoa turkista käyttävät etsisivät sitä käsiinsä ainoastaan second handina. Pidän kuitenkin tekoturkiksista, ne tuovat asuihin sopivasti lisää juhlavuutta.

SPORTTIVAATTEET 
(functional, graafiset kuosit, activewear)
trendcollage1
Toimii mun mielestä tämäkin! Mä kutsun tätä nimenomaista sporttityyliä glamour sport -nimellä, koska, noh... Fenty X Puma, Kylie Jenner Puman kasvona ja hullaantuneena Championsin vaatteisiin, Yeezy... Muistan kun ensimmäisiä kertoja näin lenkkareita yhdistettynä normaaleihin asuihin, ja vihasin sitä lookkia. Erityisesti Niken Air Maxit sai mulle puistatuksia aikaan (ja saa ehkä vähän edelleen). En voi olla ainoa, joka ei koskaan lämmennyt Air Maxeille? Nykyään oon jo kuitenkin hyvää pataa sporttivillityksen kanssa.

MODERNI RETRO 
(erityisesti 90- ja 70-luvut, boho- ja hippityyli)
trendcollage2
trendcollage3
Tästä mun oli pakko tehdä kaksi kollaasia. Yksi sana: rakastan. Toimii mielestäni kaikilla hyvin, universaali trendi. Myös timanttichokerit on nyt kovassa huudossa, mutta miellän ne enemmänkin 2000-luvun alun trendiksi. Boho chic -tyylille hyvä esikuva on laulaja Florence Welch.

LOGOT T-PAIDOISSA & VYÖNSOLJISSAtrend1collage
Kelpuutan vyöt, mutta jotenkin en ole vielä syttynyt logoille t-paidoissa. Kaikki ajallaan, se on vaan tottumiskysymys. Myös bänditeepparit ovat in, unohdin lisätä kuvan niistä kollaasiin, mutta kyllä te tiedätte muutenkin. AC/DC, KISS, Led Zeppelin, Rollarit... Oon sen verran vanhanaikainen, etten pukisi päälleni bändipaitaa oikeasti kuuntelematta kyseistä bändiä. Vähän huvittaa muijat, jotka hiihtää Nirvanan paita päällä tietämättä bändiltä muuta biisiä kuin Smells Like Teen Spirit. (No, smells like the only Nirvana song you know).

LEVEÄT LAHKEET & MOM JEANS
trendcollage4
Tykkään niin sanotuista mammafarkuista ja leveälahkeisista housuista paljon, en vain ole löytänyt täydellisiä yksilöitä kummastakaan kategoriasta. Osaako kukaan vinkata, mistä löytyisi?

VERKKOSUKKIKSET
(revittyjen farkkujen alla)
trendcollagefishnets
Ihana trendi! Oonkin jo muutaman vuoden ysärityylin tullessa takaisin miettinyt, milloin fishnetit tekevät kunnollisen comebackin. Hirvittää vaan ajatella, että joku Suomen talvessa kulkisi näissä. Hrrr.

"PATCHES" – KIRJAILLUT KANGASMERKIT
(denimin kanssa)
trendcollagepatches
Mua vähän naurattaa, että tää trendi on tullut vasta nyt kunnolla näkyville. Miley Cyrus on tuonut trendiä esille jo varmaan neljä vuotta. Miley, what's good? Ihan söpöä, ei välttämättä mun juttu.

LÄPINÄKYVÄT MATERIAALIT
trendcollagesheerclothing
Välillä kun selaan viattomasti instagramia, tulee mietittyä että kulkeeko jengi kaduilla oikeesti puolialasti? On see through -paitoja, -mekkoja, mitä seuraavaksi – en halua tietää. Kuitenkin tätä trendiä voi toteuttaa hillitymminkin, kuten näkyy kollaasin oikeassa alakulmassa.

SAMETTI 
trendcollagevelvety
Siniset ja vihreät samettijutut jäivät kollaasista uupumaan, mutta jos haluaa räväyttää, niillä onnistuu. Odotan vaan, koska miehillä alkaa näkyä samettisia ja silkkisiä tupakkatakkeja. Se vasta olisikin näky.

PITKÄT TAKIT
trendcollagejackets
Tästä trendistä tykkään. Ei kaipaa sen kummempia selittelyjä, pitkät takit sopii jopa mun 162-senttiselle varrelle, kaiken voi saada toimimaan. En löytänyt tähän hätään kuvia androgyynin laatikkomaisista, isoista villakangastakeista, mutta uskon että tiedätte mitä tarkoitan. Niitäkin on alkanut näkymään katukuvassa yhä enemmän.

Tänä vuonna materiaaleissa näkyy ribbineulosta ja muita neulosmateriaaleja, turkista, (värjättyä) nahkaa ja mokkanahkaa, denimiä, samettia ja vakosamettia. Keväällä materiaaleiksi valitaan erityisesti kepeitä, silkkisiä kankaita. Väriskaala on joko todella vahvaa ja värikästä (esim. kirkkaanpunainen) tai hyvin mustavalkoista. Myös murretut värit ovat nyt in (sinapinkeltainen, erilaiset tummat oranssit, tumma purppura, armeijanvihreä). Hempeät karkkiväritkään eivät unohdu väripaletista varsinkaan kevään tullessa. Kuoseista pystyraita ja graafisuus toimivat edelleen. Totta kai yleensä keväisin pastellisävyt, sinivalkoraita, konjakin värinen nahka ja kukkakuosi tekevät joka vuosi paluun.

Kengissä tolppakorot ovat taas muodissa, ja läpinäkyvät, muoviset kengät ovat olleet jo hetken trendi-ilmiö. Mietin vaan, miten niitä voi pitää jossain, jossa on kesäisin kuumemmat sääolosuhteet kuin Suomessa. :D

Yksi toiveeni on, että hapsut tai niitit eivät palaa takaisin muotiin, koska olen lopen kyllästynyt niihin jo seitsemän vuotta sitten, haha... Tää postaus käsittelikin ainoastaan naisten trendejä, mutta jos haluatte mun tekevän kattavan postauksen miesten tyylistä, trendeistä ja siitä millainen tyyli iskee muhun kaksilahkeisilla, huutakaa hep! Muistakaa myös edelleen vastata kyselyyn sivun oikeassa laidassa, mobiililaitteilla toimii, kun laitatte "näytä internetversio" :)

Mikä on sun lempitrendisi näistä, vai onko se joku aivan muu?

Lähteet täällä ja täällä
Kuvat täältä, paitsi osa takkikuvista: 2, 3, 4, 5, 6